logopalkki  

Tervetuloa Kauhajoki-Seuran uudistuneille kotisivuille –
ja Kotiseututaloon!

Kotiseututalo

Kotiseututalon historian lyhyt oppimäärä

Kauhajoen keskustassa Topeekan ja Taskilankujan kulmassa Haapala-nimisellä tontilla (no 2:795) seisova jyhkeä talo on entinen Ollonqvistin asuin- ja kauppakartano, joka on rakennettu 1882. Se liittyy yli sadan vuoden ajan monin tavoin Kauhajoen henkilö- ja elinkeinohistoriaan, mutta sillä on myös rakennushistoriallinen merkitys.

Kauhajoki-Seura
Vanhat kuistit. Kuva Alfred Niemistö.
Klikkaamalla kuvaa näet lisää kuvia.

Kauhajoki-Seura
Kauhajoki-Seura
Kauhajoki-Seura
Kauhajoki-Seura

taloOllonqvist. Museon arkisto. Kuva Pentti Kakkori

Ollonqvistit kauppiaina kolmessa polvessa
Ollonqvistit ovat vaikuttaneet Kauhajoella monin tavoin. Heistä ensimmäinen Fredrik Ollonqvist toimi Kauhajoen kappalaisena vuodesta 1843 lähtien kahdeksan vuotta. Palvelus päättyi yllättäen ja traagisesti, kun hänet ammuttiin iltamyöhällä 19. lokakuuta 1851 pappilansa portaille.

Fredrik Ollonqvistilta jäi puoliso Anna Sofia o. s. Love´n – joka kuoli seuraavana vuonna – ja yhdeksän lasta. Heistä yksi, Ernst Johan Edmund Ollonqvist (s.1842 Lavialla, k. 1896 Kauhajoella), palasi kauppiaaksi Kauhajoelle 1871. Vaasassa ja merillä vietettyjen laivuri- ja merikapteenivuosien jälkeen Ernst Johan Ollonqvist sai luvan kaupan avaamiseen Päntäneen Halkolassa. Sieltä hän muutti pian liikkeensä Ala-Marttilaan ja 1875 Uusi-Kokon taloon kirkolle. Oma liiketalon hän rakensi hyvälle paikalle keskeisten kulkuväylien risteykseen. Kauppiaana Ernst Johan Ollonqvist saavutti vankan aseman, sillä liikkeessä sai myydä mm. luvanvaraisia myrkkyjä ja värejä.

Ollonqvistin kauppakartano rakennettiin alun perin Yli-Knuuttilan tilan Keski-Knuuttilasta erotetulle Ollilan palstatilalle. Tyyliltään talo seuraileekin Yli-Knuuttilan päärakennusta, nykyistä Sanssinkartanoa, ja samoihin aikoihin rakennettuja kansakoulua ja vanhaa Äijälän pappilaa. Liiketalon kanssa suoraan kulmaan rakennettiin makasiini, joka täydensi pihapiirin tasapainoiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kauppias Ernst Johan Ollonqvistin pojista Erik Johan (s. 1872 Kauhajoella, k. 1930 Vaasassa) palasi opintojensa jälkeen isänsä liikkeeseen 1892. Isän kuoleman jälkeen liike siirtyi hänelle 1896.

Erik Johan Ollonqvist lukeutui Suomen historian venäläistämisvuosien, 1800- ja 1900-lukujen vaihteen sortovuosien, aikana Kauhajoen harvalukuiseen passiivisen vastarinnan kannattajiin. Hän vastusti julkisesti mm. asevelvollisuuslakia, joka olisi velvoittanut suomalaisia palvelemaan Venäjän armeijassa. Eräässä ilmiantokirjeessä Erik Johania syytettiin asevelvollisten yllyttämisestä kutsuntalakkoon. Vaasan läänin kuvernööri Theodor Knipovitš sai poikkeusasetuksen perusteella kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovilta luvan sulkea Ollonqvistin kaupan. Tehtävän toteuttamisen hän jätti Ilmajoen kihlakunnan vt. kruununvoudin G. A. Swahnin tehtäväksi 3. kesäkuuta 1903. Erik Ollonqvist sai vihiä Swahnin aikeista ja ”myi” kiireesti liikkeensä laihialaisille kauppiaille Aappo Filanderille (Vallinmäki) ja kauppias A. Mitrofanoville (Mitro). Erik Johan Ollonqvist itse muutti Vaasaan. Kauppaa hoiti 1903–1907 Erik Ollonqvistilla apulaisena palvellut Aleksi Grönvall.

Nuorempi veli Paul Veikko Ollonqvist (s. 1881 Kauhajoella) lähti sortovuosina Amerikkaan, josta kotiutui Kauhajoelle 1908 ja ryhtyi seuraavana vuonna kauppiaaksi isänsä perustamaan liikkeeseen – samaan, josta Erik-veli oli joutunut lähtemään. Puolisonsa kanssa hän piti kauppaa kuolemaansa asti vuoteen 1922. Pojista Holger Ollonqvist (s. 1905 Amerikassa, k. 1984) jatkoi äitinsä kanssa liikettä ja oli Kauhajoen ensimmäinen taksiautoilija.

talo ollonqvist

Ollonqvist v. 1903. Kuva Alfred Niemistö. Talon värit yläosa valkoinen, alaosa vaalean vihreä, ikkunalaudat keltaiset.

Ollonqvistin kauppa v. 1977. Kuva Keijo Jaakola

Muita liikkeenharjoittajia
Ollonqvistit myivät 1930-luvulla kiinteistön liikerakennuksineen Iisakki ja Maria Arvolalle.  Uudet omistajat pitivät päärakennuksessa kauppaa vuoteen 1948, jolloin myivät liikkeen laihialaisille Lempi ja Veikko Haapalalle. Vanhoille Ollonqvistin liikerakennuksille jäi tontti, joka rekisteröitiin uuden omistajansa mukaan Haapalaksi. Sen päärakennuksessa toimi 40-luvun lopulla ja 50-luvulla U. A. Vainionpään liike ja Säkenistön tekstiilikauppa.

Viime vuosikymmeninä rakennuksessa pitivät liikettä mm. Koukkari, Kauhajoen tavara-aitta, Ydinsähkö ja Mariza. Haapalan tilan ja Ernst Johan Ollonqvistin rakennuttaman kauppakartanon omisti 1960-luvulta lähtien Toivo Mäki-Panula, jolta Kauhajoen kunta osti kiinteistön kesällä 1998.

 

ollonqvist


Ollonqvistin kauppa.


Kauppakartanosta Kotiseututaloksi
Kauhajoki-Seuraa kiinnosti Ollonqvistin kauppakartanon säilyttäminen ja siksi seura neuvotteli vuosituhannen alussa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja sai ehdollisen lupauksen kunnostustöiden rahoitustuesta. Seura teetti arkkitehtiopiskelijoilla kiinteistön kuntoarvion, mutta kaupungin kanssa ei ratkaisua löytynyt: taloa odotti purkaminen.

Helmikuussa 2002 Kauhajoki-Seura teetti arvion kauppakartanon korjauskustannuksista. Katto oli alkanut vuotaa – pelastustöille tuli kiire. Seura teki kaupungille ostotarjouksen Haapalan 0,5 ha:n tilasta rakennuksineen ja lupasi saman hinnan, jonka kunta oli siitä 1998 maksanut. Kauppaa ei tullut.

Keväällä 2002 Kauhajoen kaupunki kuitenkin palasi Ollonqvistin kauppakartanon kohtaloon uudelleen. Se tarjosi Kauhajoki-Seuralle Haapalan tilasta 800 m²:n tonttia ja Ollonqvistin päärakennusta 1 eurolla. Kaupunki katsoi, että sen osuus vanhan kauppakartanon säilyttämiseksi oli arvokkaan tontin hintainen. Kauhajoki-Seura osti tontin 12.6.2002 allekirjoitetulla kauppakirjalla ja sai korjattavakseen neljä vuotta tyhjillään rapistuneen, mutta tukevalle kivijalalle lujista hirsistä timpratun, Kauhajoen ja koko lähitienoon vanhimman liikerakennuksen.

Kauppakartanon seinien sisällä ja pihapiirissä on eletty todeksi sortovuosien ahdistava painostus, tunnettu ihanteiden ja arjen aiheuttama ristiriita, nähty talouden heilahtelujen vaikutukset liike-elämään ja koettu autoistuvan Kauhajoen kadunrakentamisen yksioikoisuus.

Vanhan kunnianarvoisan Ollonqvistin kauppakartanon kunnostustyöt kestivät 11 vuotta. Kunnostus ei olisi ollut mahdollista ilman lukuisten hankkeiden kautta tullutta rahoitusta. Tukea on saatu EU-ohjelmista ja kansallisista lähteistä. Kunnostus on tehty asiaan paneutuneiden ammattimiesten taidolla ja kökkäväen talkooponnistuksin. Kauppakartanosta on tullut Kotiseututalo, jossa on jälleen liiketoimintaa, mutta myös runsaasti tilaa yhteisöjen tarpeisiin.

                                                                                                                    Liisa Ruismäki

Kauhajoki-Seura
Klikkaamalla kuvaa näet lisää kuvia Kotiseututalon remontista.

Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura Kauhajoki-Seura
   Kauhajoki-Seura ry
Topeeka 15
61800 KAUHAJOKI
toimisto(at)kauhajokiseura.fi
Puheenjohtaja Liisa Ruismäki
etunimi.sukunimi(at)kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja Antti Yli-Kokko
etunimi.sukunimi(at)wippies.fi
Sihteeri Liisa Viitanen
etunimi.sukunimi2(at)gmail.com
sihteeri(at)kauhajokiseura.fi
Kuvien kopiminen on kiellettyä.
set-print 2015